maanantai 21. huhtikuuta 2014

Surnun retkitunnelmia

Moro!

Reissussa rähjääntyy vai miten se oli? Pari päivää mennyt huiliessa, mutta tässäpä hieman turnauskoostetta.

Kelien osalta viikko suosi pilkkimiestä ja pahimmilta räntäsateilta vältyttiin. Kelkkakelit olivat hiukan pehmeitä ja hautovat päivät sulattivat lumia joutuin. Kurhautettiinpa reki perässä sulankin yli ja metrinen ilmalento allekirjoittaneella reessä ei tunnelmaa haitannut. Tulipa kokeiltua koskenniskan jäitäkin jalalla. Onneksi ei metriä enempää vettä ollut... Suksimassakin käytiin nimettömällä lammella keskiviikkona, eikä nykyjä tullut, mutta mökin lähilammen kuukkeliahvenet (pari kappaletta) pelastivat muutoin nykyttömän päivän.

Lauantaina menopäivänä pilkittiin Inarilla hetki ilman nykyjä ja Surnukosken alla saaliina oli pari miniharria. Loppuilta kului kämppää täyttäessä ja juomia maistellessa. Sunnuntaina suuntasimme Rautujärvelle paistinkaloja metsästämään ja selkäkareilta kalaa tulikin viiteen mieheen mukavasti, yhteensä 60 kpl, vaikkakin koko ei päätä huimaa (kääpiöitynyttä muutoinkin). Kuitenkin keskikoko hieman kolmen vuoden takaista parempaa ja perhot pääsivät hyvään testiin useampien värien toimiessa hyvin ja kaikille miehille kalaa nousi.


Porin poikakin hymyssä suin (tosin taisi olla reissun positiivisin kaveri muutoinkin)

Maanantai ja tiistai kuluivat kaimaaneja väistellessä Aslakilla. Saalista tuli pienten harrien muodossa ja saipa porin vahvistus Mellalompolosta hyvänkokoisen siiankin (n.500g). Näistä suurin osa kaloista tuli epoksiperhoilla, niin Arton, kuin minunkin tekeleillä. Myös koukut pääsivät tositestiin nuiden suurehkojen pilkkihaukien käsittelyssä ja saaliina hieman vajaa vitonen pilkkikaimaani Hayabusan kestäessä rynnistykset. Kahdella koukulla peto nuosi jäälle yhden nostokoukun ensin oietessa. Pilkkejä katosi useita ja perhoja vielä enemmän pääosin haukien viedessä välineet, mutta epäilyksiä myös isommista harreista heräsi erilaisten väsytyskamppailujen tuoksinassa niiden päättyessä kuitenkin 100-0 kaloille.


Keskiviikko tosiaan suksittiin ja torstaina palattiin vielä Aslakin - Mellalompolon maisemiin kokeilemaan onnea. Hetken aika kuluikin mukavasti harreja ja siikoja silloin tällöin saadessa, kunnes yli metrinen hauki tuli muistuttamaan järven oikukkuudesta. Pilkit kuitenkin säästyivät, vaikka kolmeen kertaan kopsaus kävikin. Illasta päästiin kokeilemaan taitoja hieman isomman harrin kanssa ja lopulta venklauksen ansiosta noin nelikymmensenttinen harri jäälle nousikin. Suurin siika painoi noin 700g ja jälleen pääosa kaloista nousi epoksiperhoilla, niin Arton, kuin allekirjoittaneenkin tekeleillä.


8 koon epoksiperholla malli 7 hauki noin 4500g


14 koon epoksiperholla, siika 300g


8 koon epoksimalli numero 3, harjus 400g


8 koon epoksimalli numero 4:n Arton versio, siika 700g


8 koon epoksimalli numero 4:n Arton versio, harjus 600g

Viimeisenä pilkkiaamuna suuntasimme jälleen Rautujärvelle pieniä tuliaiskaloja metsästämään ja kalaa tuli jälleen kuutisenkymmentä kappaletta. Aurinko räkötti täydeltä taivaalta, eikä edes tuuli mieltä haitannut. Samat välineet toimivat edelleen mainiosti ja joka mies sai kalaa kotiinviemisiksi. Alla kuva allekirjoittaneen kaloista eri perhomallien toimiessa hyvin (mustat, koko-oranssi ja marjapuuro).



Ja tunnelma oli leppoisa viimeisinä hetkinä Lapin aidossa lumossa. Ensi vuotta odotellessa, tuumaavat porilainen ja sodankylän hurja!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti