Niin se vain kävivät pohjoisen hurjapäät etsimässä itseään etelän pilkkivesillä lauantaina Hauhon SM-kisoissa. Keli oli tuulinen, taivas pilvinen ja alue pienehkön oloinen SM-kisoille. Yleiseen sarjaan oli ilmoittautunut 558 henkilöä ja ilmeisesti koko zembaloihin noin 1600 henkeä eli tapahtumana vetävä oli tänä vuonna. Jää ei mitään teräsjäätä enää ollut ja paksuudeltaan noin 30cm.
Kävelin alkuun suoraan Matkantaustanlahdelle, jossa sitten vierähtikin koko kisan aika keskilahden matalikon länsipuolta kairaillen. Startti tuntui jotenkin heti tahmealta ja tapsivehkeillä sain ensimmäisen puolen tunnin aikana vain kaksi kymmenen gramman raitapaitaa. Porukkaa sen sijaan näkyi suhaavan vasemmalleni puolen ja siirryin myös sekaan. Ensimmäinen reikä ei antanut mitään, mutta seuraavan porasin sopivaan välikköön porukan keskelle. Edelleenkään ei mitään. Tässä vaiheessa piti jo tuumailla hetki.
Kaivelin repun sivutaskusta morrivavan ja itsetehdyn volframipainotteisen 16-koon morrin musta-punahileenä tietty... Pientä toukkaa ja survaria sekaan ja heti oli ensimmäinen raitapaita kiinni. Hommaa jatkuikin sitten tunteroisen verran samalla reiällä ja porukka katosi pikkuhiljaa ympäriltä. Aivan liian paksut siimat ja tuuli hankaloittivat touhua. Jälleen kokemattomuus kilpapilkinnässä nousi esiin, mutta päätin jatkaa, kun kalaakin tuli kunhan sai morrin upotettua parin metrin veteen. Homma alkoi muuttua särjeksi ja niiden kanssa tupeksiessa menikin sitten seuraava puoli tuntia, kun alun hankaluudet painoivat mieltä ja ahvenia nousi aina väliin. Tapsilla en saanut vieläkään mitään.
Lopulta parin tunnin kohdilla petti hermo ja kaivelin jälleen sivutaskua. Iski megaidea, että alanpahan kokeilemaan värikoukkupilkintää, vaikka en sitä olekaan ennen reenaillut. Vehkeetkin aloittelijamaiset, mutta testata piti. Yllätys oli suuri, kun 40mm hopeavalu prokyy ja siinä 14 koon kultakoukussa omatekoinen musta-sinihile kolmihaara alkoivatkin antaa saalista jopa ihan hyvään tahtiin. Repussa oli tätä ennen noin parikymmentä kappaletta pientä ahventa. Vaihtelin reikää edellä olevalle ja takaisin ja ahvenia nousi tällä tyylillä heti reilusti alkuun nähden ja paras putki oli noin 10 kappaletta silppua reppuun ennen reiän vaihtoa,
Viimeinen tunti meni vanhoja reikiä koluten ja uusia pommittaen vapaille kohdille, mutta olisi pitänyt vaihtaa suuntaa toiselle puolen pattia, missä oli rauhallisempaa ollut koko kisan ajan. Sieltä joukkuetoveri petraili sijoitustaan tunnin aikana kohtalaisella saaliilla ja tietenkin tapsivehkeillä... Noh puntarilla tulos 592g ei naurattanut, mutta toisaalta oli joukkueelle jotain saatu annettua kokemattomuuden painaessa vielä vahvana hartioilla. Lohdullista oli kuulla, ettei se muillakaan onnistunut ja taaksekin jäi joitain tuttuja päänahkoja. Sijoitus 260/588 ja joukkue 38/66. Tosin kaikki eivät ilmoittatuneista puntarilla käyneet. Voittotulokseen nähden ja omaan tulokseenkin verraten tulos oli viime vuoden Viitasaaren keissiin nähden jo parempi ja kalaa nousi 17,4% voittotuloksesta saman lukeman ollessa viime vuonna 9,4%. Kalan keskikoko oli viime vuoden reissuun nähden vajaan gramman pienempi, vain 8,3g. Jotain positiivista siis sai tästäkin kaivettua normaaliin tyyliin! Ei muuta kuin kohti uusia seikkailuja ja tekniikan kehittelyitä!
Seuraavaksi olisi vuorossa morrien rakentelua vajaan parin viikon päässä häämöttävää Silisjoen reissua varten. Perhopuoli ja väline puoli alkavat olla muutoin kunnossa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti