Kauden toinen kisastartti koettiin osaltani Korpijärvellä Arpelassa sunnuntaina. Pakkasmittari näytti Tervolan kohdilla -13, mutta keli oli onneksi lähes tyven. Edellisen viikon lauhat olivat sulattaneet jäältä vähätkin lumenrippeet ja siinä sai sitten hissukseen hiippailla peilijäällä, että pysyi pystyssä liukuesteiden jäädessä kotiin. Noh pystyssä kuitenkin pysyttiin. Jäätä oli noin 30cm tasaisesti.
Toissavuoden muisteloiden perusteella suuntasin lähdöstä oikealle kaarrattaen hieman reilu parin metrin veteen. Aloitin startista kokeilun heti Ruotsin puolella pelanneella valko-oranssilla morrilla ja liukumallin Rutiluksella. Uskohan siinä meinasi mennä omaan tekemiseen, kun ensimmäinen kolme varttia nypytettiin nykäyksittä.
Kairailin reikiä 10-15m välillä kohti rantaa ja kävin alle metrin vedessäkin nypyttäen reiällä parista kolmeen minuuttiin. Vaihdoin välistä välineeksi Tapsan 50mm houkutuksen musta-punahilemorrilla varustettuna. Väkeä kasaantui keskemmälle, mutta päätin etsiä rauhallisempia mestoja siinä kuitenkaan onnistumatta - tai noh turhankin rauhallista oli. Rannan suuntaisesti kairailin kohti toista rypästä välejä pidentäen kalaa edelleenkään saamatta. Ensimmäisen tärpin sain vasta noin 15 reiän jälkeen ja tämä tärppi toi myös ensimmäisen kalan - noin 20g ahvenen. Kaveria tälle ei kuitenkaan kuulunut.
Seuraava reikä oli myös tyhjää ja tämän jälkeen siirryin pääporukan laitamille keskemmäs järveä. Alueella vettä oli tasaisesti hieman reilu metri. Tällä reiällä nypytin aikani tyhjää, kunnes päätin kokeilla viikolla tekemääni reikävolframia kullan värisenä punaisella väritehosteella ja keltaisella pohjalla olleella mustalla silmällä varustettuna. Pieni hätkähdyshän siinä kävi, kun samantien 70mm täysmessinkisen Purhosen alla nypläys alkoi.
Tästä alkoi sitten tämän kisan putki, joka kesti loppuun saakka pienen kikkailun kautta. 10-25g ahventa nousi väliin hyviäkin putkia 3-7 kalaa kerrallaan, kunnes syönti aina lopahti. Nihkeää tuntui muillakin olevan ja selän väkikin alkoi hajaantua pitkin järveä, eikä järven toisessakaan päässä näyttänyt väki pysyvän paikallaan, joten päätin kairailla reiän ympäristöä tyhjiin väleihin. Näistä ei nykyäkään.
Parin reiän jälkeen palasin kalaisalle reiälle ja muutamia ahvenia nousi jälleen. Kokeilin väliin myös pelkkää fosforivihreää volframirunkoista mätirouhemorria ja tällä sainkin kisan aikana kymmenkunta kalaa. Kairailin aina väliin reijän ympäristöä ja edelleenkään ei nykyäkään, mutta palaamalla "pesälle" sain kartutettua saaliin lopulta 49 ahvenen kokoiseksi ja painoa näille kertyi 845g. Keskipaino oli siis jälleen vain 17,2g ja tämä riitti lopulta sijalle 33/46. Ei siis ihan putkeen mennyt ja kylmäkin tuli loppua kohden, mutta jos jotain positiivista hakee pärjättiin sentäs kuskille, joka pilkki samoilla paikoilla useamman vuoden kokemuksen saattelemana. Kisan voittotulos lähenteli kolmea kiloa tällä kertaa, joten jossainpäin järveä kalaa oli reilummaltikin ja pelimiehet asialla.
Ensi viikonloppuna starttaillaankin sitten Torniossa merialueen laitamilla. Katsellaan josko kalat löytyisivät paremmin tällä kertaa ja saisi jonkun ottamaankin, jotta saisi pönttöön täytettä ja kenties jonkun fileahvenenkin kotiatuomisiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti