sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Kompassisuunnistusta Varjakassa 21.1.2017

No niin kauden toinen kisastartti sijoittui lauantaina Lumijoen Varjakkaan. Facebookin ryhmäpäivitysten mukaan paikalta oli saatu pitkin tammikuuta hyviä saaliita ja odotukset olivat täten korkealla. Lähtörannassa koitin hakea kartan kanssa suuntimaa pohdinnoissa valikoituneelle laajemmalle selkäpatille ja suunnitelma tuntui tässä vaiheessa vielä hyvältä. Jää oli peilikirkas viikolla olleen myräkän seurauksena ja keli kirkas parin pakkasasteen ja pienen tuulen siivittämänä. Vesikin oli humpannut parina edellisenä päivänä, joten luonnonvoimilla oli omat vaikutuksensa kisaan, joita saikin pohtia pienessä mielessä kyllästymiseen asti.

Siirtymän alettua homma alkoi jo pikkuisen epäilyttämään suuren joukon suunnatessa kohti monissa puheissa ollutta 5-6km sektoria. Perässäni ei tullut ketään. Kuitenkin alueella oli muutamia hupipilkkijöitä, joten koitin suunnistaa kompassin avulla kohti määränpäätäni ja jäin arviolta hieman kauemmas patista kelloa seuraten.

Kisan startatessa olin yksin, lähimmät hupipilkkijät noin 100m päässä. Kairasin reijän ja syvyys oli tässä viiden metrin paikkeilla. Ei siis vielä patilla. Koitin arvioida suuntaa ja arvelin, että pitäisi kaarrattaa hieman enemmän länttä kohden ja seuraavan reijän kairasin noin parinkymmenen metrin päähän. Tästä sain ensimmäisen kalan, tosin kiisken, joka ei kisakalaksi kelvannut. Seuraavista reijistä sain yksittäiset ahvenet ja sitten taas hiljaiseloa kiiskiä lukuunottamatta.

Syvyys pysyi sitkeästä samassa noin viidessä metrissä ja ensimmäinen tunti meni edetessä ja reikäväliä harventaen. Tässä vaiheessa repussa 6 ahventa ja näistä yksi vajaa kaksisatanen. Seuraava tunti meni karttaa tutkiessa ja kompassia tulkitessa syvyyden pysyessä sinnikkäästi samana. Yhdeltä reijältä sain kolmen reilu satasen ahvenen putken, mutta tämä katkesi pahaan paikkaan tiputukseen, eikä lähistö antanut pöntön täytettä. Usko oli jälleen koetuksella ja päätin tutkia karttaa ja suuntia tarkemmin.

Suunnista koitin päätellä leikkauksen kahden tähtäyksen avulla ja tämän perusteella olin siulannut pattia tasaisissa vesissä patin reunan suuntaisesti. 90 asteen käännös kulkusuuntaan nähden onnistui ja heti parin reiän jälkeen syvyyslukemat alkoivat muuttumaan. Kahden tunnin jälkeen reuna oli löytynyt ja repussa kalaa reilu kymmenkunta yksilöä.

Seuraavan puolituntisen koitin haravoida penkan reunaa ja matalikon päällystää ja kalaa löytyikin sitten yhdestä kohtaa, mihin joku oli viikolla muutaman pienen ahvenen heittänyt. Ensimmäinen reikä tältä sektorilta antoi kymmenkunta 30-70g ahventa, mutta putki loppui siihen. Seuraavan reijän kairasin tuiskun tekemän lumipatin viereen ja tästä sain kisan ainokaisen kunnon putken, jota kestinkin puolisen tuntia. Kalaa tuli tasaiseen tahtiin kokoluokassa 30-200g ja kisa sai jonkinmoisen pelastuksen emämunaukselta. Tämä reikä antoi noin nelisen kiloa puolikkaan Sakun alla kupari-kelta-oranssilla morrilla, sekä osan Juggernautilla musta-punahile morrilla. Tasurilla ei mitään.

Loppu 45min meni ensin alueen reikäverkkoa tihentäessä, mutta enempää kalaa tästä ei tullut. 100m siirtymä patilla toiselle lumipatille antoi kisan loput kymmenkunta kalaa ennen siirtymää punnitukseen. Jälkikäteen ajateltuna olisi sitä voinut sitä kompassia ja karttaa tutkia tarkemmin jo aiemminkin, mutta ei vain maltti riittänyt. Jälleen siis hyvä opin juuri tuleviin laajoilla vesialueilla käytäviin kisoihin.

Puntarilla tulos 6966g ja kuitenkin vaikeuksista huolimatta suurin tulos itselleni kisoissa. Tämä koostui kaikkiaan 87 ahvenesta eli keskipaino oli melko tarkalleen 80g. Kisan voittotuloksesta 27228g jäätiin siis yli 20 kiloa, joten hurjaa meininkiä oli sumpun suunnilla ollut. Sijoitus painui 32/46, mutta yksi voitto kuitenkin tuli voittotulosveikkauksen myötä, joka takasi osanottomaksun seuraavaan kisaan, joka siintää todennäköisesti viikon päässä, mikäli kummia ei tapahdu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti